Hallinto-oikeus kumosi Itärannan kaavapäätöksen

17.2.2011

Valitukset tuottivat tulosta. Kouvolan hallinto-oikeus kumosi Itärannan kaavapäätöksen.
Oheisena myös kaupungin sivuilta Kouvolan hallinto-oikeuden päätös Itärannan kaavan kumoaminen 16.2.2011 Lue päätös (pdf)

21.3.2011

Kaupunginhallitus päätti olla valittamatta ja tyytyi Kouvolan hallinto-oikeuden päätökseen
Lue kaupunginhallituksen päätös (MS word doc)


Lue Pro Äijänniemi/Tarja Bohm valitus kokonaisuudessaan oheisesta linkistä:

[ VALITUS ITÄRANNAN KAAVASTA ] (PDF)


Ruusuja ja risuja Itärannan kaavapäätöksestä

Risuja kaupunkisuunnittelun virkamiehille siitä, että koko pitkässä käsittelyprosessissa ei heidän toimestaan tuotu päättäjien huomioon luontofaktoja. Kaava-alueella olevien kaatopaikkojen todellisia tutkimustuloksia ei esitetty päättäjille. Ne nousivat esille vasta kansalaisliikkeen vaatimuksesta.
Osa päättäjistä oli myös sitä mieltä, että meidän tulisi olla kiitollisia Ahlström Oy:lle ja siksi toteuttaa heidän
toivomansa kaava sellaisena kuin yhtiö haluaa. Tähän on vaikea yhtyä, koska Itärannan ja lähialueiden
suuret kaatopaikka-alueet ovat tuhonneet lähiluontoamme ja virkistysalueitamme todella paljon ja
vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Yhtiö on liputtanut ulos kaupungistamme jo kauan. Jäljellä
olevat maaomaisuudet ovat kaupankäyntikohteita ja kaatopaikkabusiness tuntuu olevan yhtiön
lähes ainoa kehitystrendi tällä hetkellä. Lasikuitutehtaan omat jätteet saadaan ilmaiseksi ”dumpattua” luontoon, kun kaatopaikoille kuljetetaan muualta jätteitä maksua vastaan.

Ruusuja niille päättäjille, jotka ymmärsivät esitettyjä faktatietoja ja yhtyivät viranomaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiin alueen kiistattomista luontoarvoista, puolustivat näitä arvoja, eivätkä sortuneet ”politikointiin” ilman faktaperusteluja. Näitä rehellisiä päättäjiä löytyi eniten valtuustomme vihreältä osastolta, vasemmistosta, perussuomalaisista sekä muutama valopilkku valtapuolueista.

Kansalaisliike Pro Äijänniemi ei ole ollut mikään poliittinen liike, luonto ei kysy puolueita. Olemme tuoneet esille asiantuntijoiden esittämiä faktoja ja tutkimustuloksia. Olemme itse asiassa tehneet sitä työtä, joka olisi ollut kaupunkimme virkamiesten sekä myös Kotkan ympäristökeskuksen velvollisuus. Koko tänä aikana ei meille ole esitetty mitään vakuuttavia vastaperusteluja, eikä niitä kuultu myöskään valtuustokäsittelyssä.

Syy on yksinkertainen. On erittäin vaikea perustella, miksi Ahlströmin etu ja ne 16 ylisuurta rantatonttia suojelumerkityille alueille ovat tärkeämpiä, kuin asukkaille tärkeät virkistysalueet sekä kiistattomat luonnonsuojelumerkinnät kaupunkimme kauneimmilla ja viimeisillä vapailla rannoilla? Riittääkö perusteluksi se, että on pidettävä Ahlström tyytyväisenä tai että ratkaisu helpottaa muita maa-aluekauppoja kaupungissamme?

Alueemme korkein luontoviranomainen (ELY-keskus) on vaatinut Itärannan kaatopaikan puhdistusta tai poistamista. Onko tarkoitus jättää sekin huomiotta ja kaavoittaa välittömästi kaatopaikkaan rajoittuvia tontteja myytäväksi ihmisille? Kaatopaikan on todettu pilanneen maaperän; raskasmetalliarvot ovat kuparin osalta yli 8-kertaisesti ja bariumin kohdalla 5-kertaisesti raja-arvot ylittäviä. Voidaanko tällaiselta alueelta hyvällä omallatunnolla myydä ihmisille tontteja? Minun oikeudentajuani tämä ei vastaa, entä teidän?

Tarja Bohm
Suulisniemi, Kotka


Itäranta ei ole ryteikkö eikä vetelikkö

Itärannassa ei todellakaan ole kysymys mistä tahansa ryteiköstä eikä veteliköstä (Vesa Salminen KySa 2.3. ), vaan Kotkan tällä hetkellä pisimmästä yhtenäisestä hiekkarannasta, joka sijoittuu maakunnallisesti arvokkaan ja suojelulistalla olevan harjualueen reunaan.

Kotkan kaupungin kehitys ei ole kiinni siitä, että nämä rannat myytäisiin 16 yksityiselle omarantaisiksi tonteiksi.  Päinvastoin nämä  alueemme pisimmät ja hienoimmat  yhtenäiset hiekkarannat  voisivat antaa merkittävää lisäarvoa tulevaisuudessa kaupungille ja olisivat hieno markkinointivaltti ”Meri-Kotkan” kuvalle ulospäin. Jos vain haluamme.

Kun alueen rannat jätetään vapaiksi, nousee myös muiden alueelle suunniteltujen tonttien arvo ja siitä maanomistaja saisi lisätuloa. Vertaa esimerkiksi Katariinanpuistoon:  mikäli rannat siellä olisi rakennettu, laskisi muiden lähialueen tonttien arvo huomattavasti.

 Kotkaa on kehitettävä pidemmällä tähtäimellä ja nähtävä ”suuremmin ja pidemmälle”.  Älkää nyt hyvät ihmiset ”tuhlatko” tällaista mahdollisuutta lyhytnäköisesti. Jos Jumalniemen kaava ja Itärannan kaava on neuvoteltu ”yhtenä pakettina”, niin kyllä virkamiestemme tulee kyetä irrottamaan nämä kaksi asiaa toisistaan ja neuvottelemaan asiat uudestaan, eikä vain pitää jääräpäisesti kiinni jo suunnitellusta, vaikka viranomaisetkin neuvovat muuta, asukkaat ovat vastaan ja valitustielle joutuminen on myös epäilemättä edessä.

Joskus päätöksentekoprosessissa voivat kaikkein olennaisimmat asiat hukkua esimerkiksi arvovaltakysymysten alle. Tässä ei nyt saisi käydä niin. Päättäjät tulevat päättämään siitä, onko Itärannan kaavassa muuttamisen tai korjaamisen tarvetta rantojen osalta vai ei. Siinä kaikki.  Mikäli korjaamisen tai tarkistamisen varaa kaavassa on, tulee se palauttaa uudelleenarviointiin. Mikäli päättäjiemme mielestä nämä ainutlaatuiset rannat ovat säästämisen arvoiset, tulee niiden kohdalta tonttisuunnitelmia muuttaa. Siitä on kyse. Tämä on jokaisen päättäjän omantunnon kysymys.

 

Tarja Bohm
Kotka, Suulisniemi



EKO-KOTKA VAI ÖKY-KOTKA?

Miksi ne 16 rantatonttia ovat niin tärkeitä, että Itärannan kaavaluonnos :

- Ei huomioi harjun suojeluarvoa;

- Ei huomioi ympäristöasiantuntijoiden eikä viranomaisten huomautuksia;

- Ei huomioi, että edes Ahlströmin oma konsultti ei halunnut tehdä rantatontteja kortteliin 43 (suurimmat tontit alueen eteläpäässä);

- Ei huomioi vakuuttavia luonnonsuojelumerkintöjä - erityisesti ranta-alueilla;

- Ei noudata Eko-Kotkan periaatteita, joiden mukaan Kotkasta tehdään ”edelläkävijä” luontoa kunnioittavassa ja kestävän kehityksen mukaisessa päätöksenteossa (kaupungin sivuilla kuvailtu Eko-Kotkaa oikein kauniisti);

- Ei seuraa muun maailman menoa – muualla tällaisten alueiden säilyttämisellä ja olemassaololla houkutellaan kuntaan uusia asukkaita;

- Ei huomioi viherrakentamisen periaatteita, joiden mukaan alueita ei saa pilkkoa tällä tavalla;

- Ei huomioi yli 1400 paikallisen ihmisen allekirjoittamaa vetoomusta tutkia yllämainitut asiat, arvioida uudelleen rakentamisen määrää ja rantojen kaavasta pois jättämistä.

- Vetoomuksen allekirjoittajia on ympäri Kotkaa, se osoittaa alueen todella tärkeäksi virkistysalueeksi koko Kotkassa, ei vain lähikylille;

- Lapset, koululaiset, urheiluseurat, suunnistajat, hiihtäjät, vanhukset, työttömät, duunarit, yrittäjät käyttävät aluetta liikuntaan, koska se on siihen erityisen hyvin soveltuvaa ja hyvää maastoa;

- Turvallinen lähimetsä ja metsän kokemus on tärkeää ihmisten psyykkiselle hyvinvoinnille;

- Metsäkulmalle juuri valmistuneen mielenterveysalan palvelukodin asukkaille mahdollisuus lähimetsässä kulkemiseen antaa hyvät edellytykset ”henkiseen toipumiseen”;

- Alue on tärkeä ”Luontolataamo” ja erityisen hyvä matalan kynnyksen liikuntapaikka ;

- Alueella on n.s. ”suojeltu” (jätetty kaavoittamatta) ainoastaan suon keskellä oleva lehtolaikku ja Paaskallion alue. Näiden ”ekotekojen” taustalla saattaa olla se tosiasia, että ne ovat rakentamisen kannalta mahdottomia tai ainakin erittäin hankalia alueita;

- Rannoilta kaavoitetaan ”luonnonmukaisimmat” hiekkaranta-osuudet, sen sijaan jo ihmisen ”pilaamasta” mökkialueesta kivikkoisin rantaosa jätetään ”virkistysalueeksi.

- Todellinen ekoteko olisi palauttaa maasto luonnontilaan myös mökkien kohdalta ja kehittää aluetta ulkoilualueena.

Lähes 30 vuotta on maanomistaja käyttänyt aluetta kaatopaikkanaan. Maanomistajan palkkaaman konsultin loppuraportissa ei ole mainittu alueen tutkimuksen sisältämiä kohonneita metalleja, jotka siirtyvät maaperän kautta kasveihin, eliöihin ja niiden kautta ihmiseen. Alue on pohjavesialuetta. Pohjavesiä on lain mukaan suojeltava. Pohjavesiä alueella ei ole tutkittu lainkaan, eikä valumia mereen. Kaatopaikkaongelmilta on suljettu silmät jo liian pitkään.

 

Alempana Eija Enbergin (ympäristöekologi ja asiantuntija)
lausunto kaatopaikkaselvityksestä on lähetetty kaikille poliitikoille, virkamiehille ja paikallislehdelle.
Kaikki tahot ovat tähän asti halunneet ummistaa silmänsä näiltä asioilta.




lue lisätiedot Ajankohtaista sivultamme

NIMIEN KERUU VETOOMUKSEEN JATKUU - VIELÄ VOIT VAIKUTTAA!


Lausunto Kotkan  Itärannan Itäkallion kaatopaikkaselvityksestä

Hei Pro Äijänniemi kansalaisliike !

Pyynnöstänne  luin  Pöyry Environment Oy:n 2006 tekemän maaperän pilaantumistutkimuksen Itärannan  Itäkallion kaatopaikasta (Ahlström OY:n entinen kaatopaikka). Piti ihan kaivella ekotoxikologian kenttäkurssilta raja-arvotaulukoita, kun Pöyry Environment Oy:n raportissa ei niitä oltu mainittu.
(Pro Äijänniemi –kansalaisliikkeen lisäys:  Raja-arvot tulisi esittää lukijalle, jotta tämä voi päätellä, millä tasolla ylitykset ovat, raportissa tätä ei tehdä, mainitaan ainoastaan tiettyjä arvoja ja niiden ylittävän raja-arvot, mutta lukija ei voi päätellä miten suurista ylityksistä on kysymys)

Ensinnäkin  näytteitä on tehty 44 kpl (melko kattava otos). Tosin ainoastaan kolmesta kohtaa on otettu VOC analyysi ja neljästä kohtaa PAH yhdisteet. Näistä  yhdessä oli ohjearvon ylitys lähes kaikissa PAH aineissa (Fluoranteeni lähempänä raja-arvoa kuin ohjearvoa).  VOC eissa alhaisia pitoisuuksia.

(Pro Äijänniemi –kansalaisliikkeen lisäys:  
VOC-analyysi ja PAH-yhdisteet tulisi tutkijoiden mielestä mitata vähintään
20 kohdasta, tässä tehty vain 3-4 kohdasta, jolloin tulos vääristyy)

Mutta sitten metallit:

Cu 3496 mg/kg  yhdessä näytteessä, ohjearvo kuparille on 100 mg/kg ja raja-arvo 400mg/kg , raja- arvon ylitys on siis jopa 8,74 kertainen. Kuten varmaankin tiedät kupari on haitallinen luonnossa. Enne veneiden pohjiin laitettu (myrkky)maali sisälsi kuparia, ettei merirokko ym. eliöt kiinnittyisi veneen pohjaan. Nyt se on kiellettyä kuparin myrkyllisyyden takia.

Bariumin korkein arvo oli 3104 mg/kg ja seuraava 1161 mg/kg, ohjearvo ja raja-arvo on 600mg/kg, ylitys on siis jälleen melkoinen.

(Pro Äijänniemi –kansalaisliikkeen lisäys:  Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä,
että nämä  huimat pitoisuudet metalleja siirtyvät veden kautta maaperässä kasveihin ja
esim. tulevien asukkaiden omien kasvimaiden tuotteet ovat syömäkelvottomia,
samoin aineet aiheuttavat eliöissä mutaatioita,tutkijoiden mukaan)

Sinkin ylin pitoisuus oli 234mg/kg,  ohjearvo 150, raja –arvo 700mg/kg
Lyijy ylin arvo 186mg/kg, ohje arvo 60mg/kg ja raja-arvo 300mg/kg
Kromin ylin arvo 188 ja seuraava 146mg/kg, ohjearvo 100 mg/kg ja raja-arvo 400mg/kg
Nikkelin ylin arvo 173mg/kg seuraava 159mg/kg, ohje arvo 60mg/kg ja raja-arvo 200mg/kg
Arseeni ylin arvo 14mg/kg ja seuraava 13mg/kg, ohjearvo 10mg/kg ja raja-arvo 50mg/kg,
tämä siis aine, joka pilasi Itärannan alkupään kaikkien omakotitalojen kaivot aikoinaan,
Arseeni on peräisin Ahlströmin toiselta kaatopaikalta Itärannassa (hautausmaan vieressä).

Ohjearvo on siis haitta-aineen suurin pitoisuus, jota pidetään ihmiselle ja ympäristölle vaarattomana.
Alueen maankäytölle tai massojen sijoittamiselle ei ole asetettu rajoituksia.
Raja-arvo ilmaisee haitta-aineen pitoisuuden, jonka ylittäminen edellyttää kunnostustoimenpiteitä.

Kun haitta-aineen pitoisuus on ohje- ja raja-arvon välissä, alue voidaan jättää kunnostamatta, jos sen käyttö- ja puhdistustarve on vähäinen.
Alueen maankäyttö on silloin rajoitettua. Viranomaiset voivat riskien arvioinnin perusteella päätyä
muihinkin haitta-aineiden pitoisuusvaatimuksiin.
(yleensä tiukemmat, jos asutuksesta tai pohjavesien pilaantumisesta kyse)

(Pro Äijänniemi –kansalaisliikkeen lisäys: Raja-arvojen ylitykset edellyttävät lain mukaan  virkamiehiltä toimenpiteitä ja lisätutkimuksia. Kun alueella aletaan tehdä muutoksia, alueen maaperän olomuoto muuttuu ympäristössä, niin pohjavesien virtaukset myös muuttuvat, ja vaikutukset tulevat esille tulevaisuudessa laajemmalla alueella. Pohjavesialueita on lain mukaan suojeltava.)

Tässä kaatopaikalla siis selvästi kahdella metallilla ylittyy (Cu ja Ba) raja-arvot ja todella reilusti. Sen lisäksi viidellä muulla metallilla ja PAH yhdisteillä ylittyvät ohjearvot. Ihmettelen, jos viranomaiset päätyvät muuhun ratkaisuun, kuin alueen puhdistamiseen, varsinkin, jos se kaavoitetaan asumiskäyttöön ja alueella tehdään rakentamista. Aluehan on lisäksi harjualuetta, jossa pohjavedet ovat vaarassa.  Alue on lisäksi melko pieni, joten kunnostaminen riskeihin nähden on järkevää.

Huomasit varmaan, että Pöyry vetää myös itsensä turvaan raportin suhteen(”Pöyry Environment Oy ja sen edustajat eivät vastaa raportissa esitettyjen tietojen käytöstä aiheutuvista tai käyttöön liittyvistä asiakkaalle tai kolmannelle osapuolelle mahdollisista aiheutuvista vahingoista riippumatta siitä, onko kyse välitön tai välillinen vahinko tai kuinka vahinko on aiheutunut.”)

Terv.
Eija Enberg, Ympäristöekologi

Pro Äijänniemi –kansalaisliikkeen lisäys:

OLETTEKO PÄÄTTÄJINÄ SAANEET LUKEA KOKO KAATOPAIKKASELVITYKSEN, VAI OLETTEKO AINOASTAAN LUKENEET AHLSTRÖMKIN PALKKAAMAN KONSULTIN LAATIMAN LOPPULAUSUNNON, JOKA EI ANNA KOKONAISKUVAA ONGELMIEN SUURUUDESTA?
Ellei ongelmia olisi, ei konsultin olisi ollut välttämätöntä laittaa sinne tutkimukseen tätä lausetta, jolla he suojaavat itsensä tulevaisuudessa tulevilta ongelmilta.

Alue on kooltaan 1800 neliötä suurin piirtein, eikö todellakin kannattaisi puhdistuttaa se sen tahon toimesta, joka sen on saastuttanut?  Ei ole myöskään tutkittu sitä, onko meren lahteen Itärannassa valunut näitä pohjaveteen jo liuenneita myrkkyjä? Sekin kuuluisi virkamiesten tehdä tällaisissa tapauksissa, kun on pohjavesialueista kyse.

Lataa --> Lausunto kaatopaikkaselvityksestä PDF muodossa


Pro Äijänniemi Vetoomus 1408 allekirjoitusta kaupunginvaltuustolle 7.12.2009

Allekirjoittaneet 1408 henkilöä ovat laaja otos kaupunkimme asukkaista. He asuvat eri puolilla Kotkaa, edustavat kaikkia yhteiskunnallisia näkemyksiä ja heille kaikille Itärannan metsät ja rannat ovat tärkeitä virkistysalueita.
Tiedämme, että käsiteltävänänne on tässä valtuustokokouksessa ainoastaan toteuttamissopimus. Rohkenemme kuitenkin lyhyesti käydä läpi syyt, miksi mielestämme ko. kaava olisi hylättävä ja jätän harkittavaksenne, olisiko siten toteuttamissopimuskin hylättävä. Osa syistä liittyy itse kaavan sisältöön ja osa sen puutteelliseen valmisteluun.
Miksi kaava ei ole hyvä

Kaavan käsittely on jäänyt puolitiehen
Kaavaehdotuksesta ja sen tähänastisessa käsittelyssä on sellaisia puutteita, että se on palautettava uudelleen käsiteltäväksi:

Kaavaehdotuksen takana on mitä ilmeisimmin maanomistajan toivomus saada suurin mahdollinen hyöty, myyntivoitto arvokkaista rantatonteista. Kuitenkin maanomistajalla on myös vastuunsa alueen luonnon tilasta, erityisesti kaatopaikkojen osalta. Kaupungin tulisi asukkaiden edustajana ja kaavoitusmonopolin haltijana ajatella lyhyen tähtäimen taloudellista hyötyä pitemmälle ja myös huolehtia asukkaiden viihtyvyydestä, luonnon puhtaudesta ja määräysten ja normien tarkasta noudattamisesta kaavan laadinnassa. Kaupunki, jossa on vapaita, luonnonkauniita rantoja on varmasti myös houkuttelevampi sekä yrityksille että potentiaalisille muuttajille kuin kaupunki, joka on myynyt parhaat maisemansa yksityisille.
Kaavaehdotuksessa oleva rantarakentaminen olisi käytännössä peruuttamaton teko.
Julkisuudessa on esiintynyt näkemyksiä, että ko. ranta-alue on nyt jo rakennettu. On totta, että alueella sijaitsee noin 20 vuokramökkiä.  Näitä ei kuitenkaan millään tavoin voi verrata siihen suurimittaiseen rakentamiseen, jonka kaava mahdollistaisi. Nykyiset mökit ovat pieniä ja kevytrakenteisia, maisemavaikutuksiltaan vähäisiä ja joka tapauksessa poistumassa alueelta. Kaavaluonnos nykymuodossaan keskittyisi myös rakentamaan luonnonalueille, jotka ovat nimenomaan rakentamattomia tällä hetkellä ja jättäisi jo rakennetut osat alueesta virkistyskäyttöön. Tämä on nurinkurista.

Kaavan sallimat rakennukset olisivat kooltaan moninkertaisia, pysyviä, norminmukaisilla tieyhteyksillä ja täydellä kunnallistekniikalla varustettuja ja ne rikkovat yhtenäisen vapaaksi muuten jäävän ranta-alueen ja estävät sillä kulkemisen. Samalla ne peittäisivät maiseman myös alueen keskelle suunnitelluilta muilta asuinkortteleilta. Toivomme valtuuston suhtautuvan vakavasti esittämiimme näkökohtiin ja tekevän päätöksensä siltä pohjalta, että ehdotettu kaava vaatii perusteellista uudelleenvalmistelua.
Näkemyksemme mukaan kaavaehdotus ei lainkaan vastaa Kotkan kestävän kehityksen ohjelmaa, kaupungin allekirjoittamaa Aalborgin sopimusta eikä Eko-Kotkan periaatteita. Kun valtuuston esityslistalla olevan toteuttamissopimuksen pohjana oleva kaavaehdotus sisältää edellä mainittuja puutteita, joiden takia se olisi palautettava uudelleen käsiteltäväksi, pidämme johdonmukaisena, että toteuttamissopimus hylätään ja kaavaluonnos palautetaan uudelleenarviointiin.

Pro Äijänniemi kansalaisliikkeen puolesta

Kotkassa 7.12.2009   
       
 Tarja Bohm             Rurik Wasastjerna

www.proaijanniemi.net



Näin vaikutat !!

1. Allekirjoita vetoomuksemme joko netissä tai
paperiversiona. (linkki vetoomukseemme)

2. Ota yhteyttä kunnallisvaltuutettuihin tai omaan valtuutettuusi ja
kerro huolesi Itärannan kaavoitusasiassa.

3. Kerro tuttaville vetoomuksestamme, huolesi Itärannan kaavoitusasiassa ja pyydä heitä
allekirjoittamaan vetoomus ja ottamaan yhteyttä valtuutettuihin tai omaan valtuutettuun

NIMIEN KERUU VETOOMUKSEEN JATKUU - VIELÄ VOIT VAIKUTTAA!



LYHYESTI SE OLEELLINEN – KUNTALAISET, PÄÄTTÄJÄT HUOM!

 Niille teistä, jotka eivät jaksa lukea kaikkea tietoa sivuiltamme yksityiskohtaisesti, riittää vilkaisu oheisiin kahteen karttaan: Asemakaavaluonnos  sekä Itärannan kaava-alueen luontokohdekartta. Niistä käy ilmi se olennaisin.

Verratkaa oheiseen Asemakaavaluonnokseen kaavoitettuja rantatontteja ja Itärannan kaava-alueen luontokohdekarttaan  lilalla (”Muu paikallisesti arvokas kohde”) ja kirkkaan punaisella (”Mahdollinen luonnonsuojelulain mukaan suojeltu luontotyyppi”) tehtyjä merkintöjä.

Voidaan todeta, että nimenomaan luonnon kannalta arvokkaimmat rantaosuudet on kaavoitettu ehdotuksessa hyvin suuriksi, rantaan asti ulottuviksi tonteiksi (a´2500m2), välittämättä luonnonsuojelullisista merkinnöistä näillä rantaosuuksilla.

Erityisesti tämä koskee rantakaistaletta aallonmurtajalta pohjoiseen, eli etelä-kaakko –osassa olevaa aluetta, luontokohdekartassa merkitty kirkkaan punaisella ja merkinnällä 2c. Tämä alue on luontoselvityksen mukaan ”Mahdollinen luonnonsuojelulain mukaan suojeltu luontotyyppi”. Vastaava, aivan saman painoarvon omaava merkintä on koko Äijänniemen uimarannan alueilla, joita kukaan ei sentään ole rohjennut kaavoittaa rantatonteiksi.

Klikkaa kuvaa niin saat alkuperäisenkokoisen

Maanomistajan palkkaaman konsultin laatimissa alkuperäisissä neljässä eri kaavavaihtoehdossa ei yhdessäkään ollut kaavoitettu itäisiä rantoja näin täyteen ja mereen asti, mutta lopullisessa kaavassa nimenomaan nämä ”punaisimmilla” luonnonsuojelu-merkinnöillä merkityt arvokkaimmat rannat on kaavoitettu yllämainituiksi erittäin suuriksi rantatonteiksi. Maanomistajayhtiön mielipide rantojen suuresta arvosta myyntikohteina on muuttanut kaavaluonnosehdotusta siten, että luonnonsuojelulliset näkökohdat ovat saaneet väistyä. Tämä ei ole oikein.  

Ote pöyryn suunnitelmasta

Rakentaminen ja alueiden kehittäminen on mahdollista myös luontoarvot huomioiden, jos siihen kaavoittajalla ja päättäjillä on halua.  Uskon. että monille päättäjistämme esimerkiksi näitä yllämainittuja luontoarvoja ja merkintöjä ei ole asian aiemmassa käsittelyprosessissa riittävästi tuotu esille. Hyvät päättäjät, tutustukaa oheiseen luontokohdekarttaan ja verratkaa sitä teille tarjottuun asemakaavaluonnokseen.

Kaupungin ja päättäjien tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoarvoihin alueella ja kunnioittaa luontoa suojelevaa lainsäädäntöä. Rantaosuudet tulee säästää yhtenäiseksi vihervyöhykkeeksi tällä alueella. Tämä olisi myös Kotkan merikaupunki-imagolle erittäin myönteinen asia.

Kotkassa on useita jo aiemmin rakennettuja alueita, jotka voidaan muuttaa uusiksi rakennusmaiksi ja tonteiksi. Säästetään nämä arvokkaat, lähes viimeiset rannat vapaina meidän kaikkien kulkea.  Keskustassa hakeudutaan meren äärelle Kuusisen rantaan tai Katariinaan, täällä itäpuolella yhteistä kaupunkiamme meille elintärkeä luontopolku kulkee merenrantaa pitkin Suulisniemestä Itärantaan ja sieltä edelleen Luovin maastoon. Nämä alueet ovat todella aktiivisessa virkistyskäytössä ja ne ovat niitä tärkeitä ”matalan kynnyksen liikuntapaikkoja”.

Maat omistaa Ahlström-yhtiö, joka ei aluetta enää tarvitse, tuotanto on suurimmalta osin siirtynyt muualle. Nyt yhtiö haluaa myydä jäljelle jääneet maa-alueet mahdollisimman hyvällä hinnalla. Heillä on siihen oikeus, sanoi minulle eräs johtavista virkamiehistämme. Kyllä, omistajilla on oikeus myydä maansa, mutta harvemmin kaavoittajat kaavoittavat yksityismaita, jotta omistaja saisi myytyä maansa paremmalla hinnalla. Useimmiten maat ostetaan ensin kaupungille ja kaavoitetaan sitten.  Näin toimitaan, jos tehdään kaupungin kannalta fiksuja kauppoja, tietty. Tässä tapauksessa käydään neuvotteluja maanomistajan ja kaupungin välillä kaavoitussopimuksesta.  

Useimmiten on niin, että jokin on meitä niin lähellä ja niin tuttua, ettemme osaa sitä arvostaa riittävästi, ennen kuin olemme sen jo menettäneet.

Yritetään yhdessä olla ”kotipaikkamme arvoisia” ja pitää kiinni siitä, mikä on arvokasta ja ainutlaatuista. Niin kuin luonto sellaisena kuin se on.  Sitä tarvitsevat niin johtajat, duunarit, yrittäjät, työttömät, lapset kuin aikuisetkin voidakseen hyvin. Meidän yhteinen kansalaisvelvollisuutemme on vaalia sitä, ei hävittää.

Pro Äijänniemi -kansalaisliike / Tarja Bohm